tiistai 4. tammikuuta 2022

Murheellinen vuoden alku


 

 Ei päästy vaihtamaan vuotta kovin iloisissa merkeissä tällä kertaa. Huolena ovat olleet niin läheisen ihmisen kuin eläintenkin sairastelut. Läheiselle voi tietenkin toivoa vain nopeaa hoitoon pääsyä ja tepsivän lääkityksen löytymistä kipuihin. Keskimmäiselle kissalle sain lääkäriajan välipäiville. Sillä on edessä isompi remontti suussa, kunhan saadaan tulehtuneet hampaat ja ikenet ensin antibiooteilla rauhoittumaan.

Vanhimman kissan kanssa yhteinen aikamme sen sijaan täyttyi. Sen pitkälle edenyt syöpä tuli siihen vaiheeseen, että nieleminen alkoi käydä vaivalloiseksi. Raskain sydämin vein sen viimeiselle piikille eilen.


 

Tuntuu että luontokin suree kanssamme. Uudenvuodenpäivänä raskas usva riippui aivan puiden latvoissa asti ja teki maisemasta tasaisen harmaan. 

Harmaa tuntuu tähän hetkeen oikealta väriltä, sillä enempää en pysty asiasta vielä sanoittamaan enkä kuvittamaan.

1 kommentti:

Keskitalven mietteitä

Talven ollessa ankarimmillaan minulle tulee yleensä halu erakoitua. Ihan selvästi alkavat kaikki sosiaaliset kontaktit tuntua väkinäisiltä j...