Pieniä aikaansaannoksia

 Olen muutaman yön nukkunut huonosti. Tai nukkunut kyllä, mutta singahtanut hereille aamuvarhaisella paljon ennen kellon sointia ihmettelemään, mikä maa ja mikä valuutta. Se, että unesta valvetilaan siirtyminen ei tapahdu pehmeästi ja levollisesti, on minulla ensimmäisiä stressin merkkejä. Olen varmaan taas ottanut niskoilleni liikaa vastuuta noista harrastuspuolen luottamustoimista ja murehtinut siinä samalla myös toisten ihmisten murheita. On pakko muistuttaa  itselleni, ettei näille asioille kannata antaa elämässä liikaa painoarvoa. Pariksi päiväksi voisin myös laittaa messengerin äänettömälle tai "unohtaa" puhelimen kotiin.

 

Alkuviikko on puuhasteltu pieniä pakkaspäivän puuhia. Töissä on ohjelmassa edelleen yrttien kylvöä ja ensimmäisten taimien koulintaa. Multaa on saanut siis kynsien alle ihan mukavasti. Kotikasvattamossa kylvin tomaatit, kun en malttanut millään odottaa enää. Kuukauden päästä olen luultavasti lirissä taimien kanssa.'Tigerellaa', Rosellaa', 'Tumbleria' ja 'Indigo Rosea' kutakin on itämässä 3 kpl. Paprikoita on ruukutettu 8, ja kylvämättä on vielä hunajamelonit. Itämättömiksi tuomitsemani 'California Wonderit' kasvattavat nyt itua kuin viimeistä päivää. Sääli heittää pois, mutta eivät ne mihinkään mahdu. Eiköhän näillä yhden pienen kasvihuoneen saa jo liiankin täyteen. Toiseen, varjoisamman seinustan kasvariin tulevat kurkut.

 

Ensimmäisen kasvilavoista sain valmiiksi isännän ja porakoneen avustuksella. En ole kehikkoa vielä tervannut, enkä tiedä teenkö sitä edes. Kukkalaatikkoa rakentaessa huomasin, että terva jähmettyy tooodella hitaasti, vaikka sitä lämmittäisi puhaltimella. Viikkoja sitten valmistunut laatikko tahrii yhä kädet, jos siihen koskee. Lavasta tuli mitoiltaan n. 1 x 3 metriä, ja siihen mahtuvat juuri ja juuri kurpitsat ja avomaankurkku. Toiseen lavaan pitäisi saada asettumaan lajitelma salaatteja ja yrttejä.

Niin, ja sunnuntainahan me käytiin kelkkailemassa. Otettiin kelkan rekeen muutama paali heiniä, jotka vietiin lähisaareen jänisten ja kauriiden talvimuonaksi. Sitten kierreltiin rannan tuntumassa katselemassa eläinten jälkiä. Kettuja ja jäniksiä näytti olleen liikkeellä, ja nähtiin vilaukselta kaurispariskuntakin pinkomassa pakoon metsikön suojiin. Nuotiopaikalle pysähdyttiin sytyttämään tulet, paistamaan makkarat ja kiehauttamaan kahvit. Paluumatkalla kokeiltiin pilkkiä, mutta eivät olleet isot ahvenet syönnillään. Auringon laskiessa alkoi pakkanen kiristyä niin, että ajeltiin kiireen vilkkaa kotimökin lämpimään.

Kasvilavat suunnittelun asteella

 Kyllä nyt on niin, että pakko olisi päästä jotain puuhastelemaan! Ilmeisesti keskitalven väsyhuippu on ohitettu ja akuissa alkaa olla taas virtaa. Kun tulevaa viljelykautta varten ei oikein muuta pysty vielä tekemään, niin aloitan pikkuhiljaa kasvilavojen rakentelun.

 

Tänään kiipesin varaston ylisille tutkimaan rakennustarpeita. Valikoin sieltä siisteimmät ja vähiten kärsineet puupölkyt ja aloin hahmotella lavan mittasuhteita. Pitkälti mennään nyt pöllien pituuksien mukaan, ettei hirveästi tarvitsisi tavaraa pätkiä. Aika sopimoilleen noista tarpeista saisi 110 cm * 305 cm kokoisen lavan. Korkeutta sille tulisi neljällä pölkkykerroksella 33 cm. Kurpitsoja varten voisi varmaan laittaa viidennenkin kerroksen. Ja näitä lavoja menee kasvimaalle kaksi kappaletta.

Luultavasti lavojen kasaaminen täytyy tehdä useampana elementtinä, jotta rakennelman saa traktorin kauhassa siirrettyä kasvimaalle. Meidän viljelykset eivät sijaitse aivan talon vieressä, vaan kylätien toisella puolen, joten ihan kantamalla ei näin painavia virityksiä sinne siirretä. Isännän ruuvivaraston ratsasin, eikä siellä ole aivan riittävän pitkiä ruuveja. Eli ostoslistalle ainakin ne, sekä jotain lavojen säänsuojaukseen. 

Kokeeksi vetäisin yhteen kulmaan tervaa, jos voitelisi lavan ulkopuolen sillä. Puhdas hautatervahan ei pitäisi olla ympäristölle haitallinen, ja tumman värisenä se myös sitoisi lämpöä. Täytyy perehtyä, miten oikeaoppisesti suoritetaan veneen tervaus, ja käsitellä lavat samalla tavalla.

 

Lavat asettuisivat siis nätisti peräjälkeen tuohon kasvimaan oikeaan reunaan, mihin poljin malliksi jäljen. Vasemmalle puolen jää tilaa avomaalajikkeille. Lumesta tököttävien keppien välissä on syksyllä istutettu valkosipuli. Talikko ja vesisäiliö jäivät laiskalta puutarhurilta talven armoille. Kuvasta tulikin mieleen, että pitää pudottaa ihan pikimmiten lumet alas kasvihuoneen katolta.

Tätä postausta kirjoittaessa tuli työnantajalta odotettu viesti: ensimmäinen siementilaus on saapunut! Eli kohta pääsee myös kylvöhommiin, jos nyt ei vielä kotona niin ainakin työpaikalla. Jes!