perjantai 30. lokakuuta 2020

Perjantai




 

Eilinen jakkaralla kiipeily ja jynssäys vaati veronsa; liikkeelle pääsy irvistytti aamusella tavallistakin enemmän. Eikä tunnelmaa nostanut pöydän kulmalla odottava kansiollinen selvitettäviä ja valmisteltavia kokouspapereita. Kokoukset ovat minun inhokkitehtävien listan kärkeä. Ja huomenna niitä olisi kaksin kappalein.

Entisessä elämässäni paperinpyörittäjänä sain palavereista tarpeekseni. Epäsosiaalisena ja introverttinä tyyppinä en halua yhtään keskustella mukasivistyneesti mukatärkeistä (jonninjoutavista) asioista, tai ainakaan ryhmäytyä, brainstormata ja visioida. Kokoustaminen on sananakin jo niin ärsyttävä!

Nykyiset kokoukset eivät toki ole samanlaisia, ne liittyvät järjestötoimintaan ja harrastuksiin, ja ajavat sinänsä ihan hyvää tarkoitusta. Mutta kyllä näissä kyläpalavereissakin on välillä läsnä se problematiikka, kun samalle hiekkalaatikolle pannaan paljon erilaisia ihmisiä ja leluja ei riitä kaikille. "Jäsentenvälisiähän" siinä syntyy. Minä olen rauhaa rakastava ihminen, enkä yhtään jaksaisi. Kunhan huominen kokousrumba on ohi, lupaan palkita itseni makoisilla pihasaunan löylyillä ja parilla makoisalla inkiväärioluella.

 

Tälle perjantaiselle iltapäivälle on onneksi luvassa mukavampaa ohjelmaa. Ensin kuitenkin työ ja sitten vasta huvi.

Papereista ja tallihommista selvittyäni läksin pistäytymään kaupungissa rehu- ja vähän muillakin ostoksilla. Maatalouskaupassa ällistyin, kun muuten tutunoloisen kalanmaksaöljykanisterin kyljessä lukikin kalaöljy. Kalaöljy, täh?! Onko tämä taas jokin EU-byrokraattien nimeämiskikkailu, vai oikeasti eri tavaraa? Googlaus ei auttanut, joten epäluuloisin fiiliksin nostin pönikän koriin. Hevoset tarvitsevat talveksi vitamiininsä. Olisihan noita ADE-valmisteita ollut muitakin tarjolla, mutta minä luotan luonnonmukaiseen. Sillä saa kaviot kuntoon ja karvan kiiltämään.

Rypsit, sinimailaspelletit ja lintujen siemenet löytyivätkin ongelmitta. Sitten Liidelin kautta kotiin ja laittamaan pikkulintusille talviruokintapaikkaa. Se on puuhaa, josta minä tykkään! Pimeä hiipii kuitenkin päälle, ennen kuin ehdin ottamaan kuvia tämän päivän projekteista, joten palataan niihin huomenissa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minä & tavarat

  Miun pitää tunnustaa: miusta on tullut viimenäkemältä kirppishaukka. Ainahan oon tykännyt kirppareita kierrellä, mut nyt siitä on tullunna...