perjantai 29. tammikuuta 2021

Haaveissa monimuotoinen hevoslaidun

 Tämän päivän olen varannut tulevan kesän nurmikylvöjen suunnitteluun. Luulisi, ettei hommassa ole sen kummempaa sunnittelemista, senkus heittää vaan siementä peltoon. Varsinkin, kun kylvettävä ala on huikeat vajaan hehtaarin verran. Helppoa kuin heinän teko! No, ei oikeastaan.


 

Peltoa meidän tiluksilla on kaikkineen reilut kolme hehtaaria. Tähän alaan on sovitettava niin hevosten laitumet, kuivaheinänurmi kuin kasvimaakin. Koko alaa ei siis ole mitenkään mahdollista uusia kerralla, vaan on edettävä pienemmissä lohkoissa. Pelto on aikanaan salaojitettu, mutta vuosien varrella salaojat ovat menneet tukkoon, ja vettä on alkanut kerääntyä pellon painanteisiin. Alue on entistä järvenpohjaa, savipitoista ja alavaa maata. Tien puoleisessa päässä maasto nousee loivasti laskeutuen metsän reunaa kohti. Pellon peränurkkaa voisi oikeastaan luonnehtia kosteikoksi, niin kasvillisuuden kuin olemuksensakin perusteella. Sateisina kausina sinne ilmestyy lammikoita, joissa on vettä lähes puoleen sääreen asti.

Ensi kesänä uusittava lohko on pellon kuivemmassa osassa. Tosin kyllä rankkasateilla sielläkin vesi seisoo, ei savimaa jaksa imeä kosteutta määräänsä enempää. Pellon kasvillisuus on sinänsä varsin monimuotoinen; jonain kesänä yritin tehdä inventaariota, mitä kaikkia kasveja sieltä löytyy. Otavan värikasvion avulla bongasin ainakin peltokortteen, juolavehnän, korpikaislan, jänönsaran, nokkosen, hevonhierakan, niittysuolaheinän, pihatatarin, niittyleinikin, rönsyleinikin, ojakellukan, mesiangervon, valkoapilan, puna-apilan, hiirenvirnan, niittynätkelmän, särmäkuisman, koiranputken, vuohenputken, rantamintun, nurmitädykkeen, ketosilmäruohon, piharatamon, harakankellon, timotein, savijäkkärän, tummarusokin, siankärsämön, pihasaunion, leskenlehden, voikukan, ohdakkeen, syysmaitiaisen, rahkasammalen sekä monia monia heinäkasveja, joita en osannut tarkemmin nimetä. Lauhoja, natoja, vihvilöitä ja mitä niitä on.


Suurin osa näistä on ihan tervetulleita niittylajeja, joiden soisin levittäytyvän laajemmallekin, mutta sitten ovat nuo liikaa tilaa saaneet leinikit, rusokit, syysmaitiaiset ja ohdakkeet. Erityisesti leinikit ovat maanvaiva, sillä myrkyllisinä ne vievät tilaa syötäviksi kelpaavilta kasveilta. Olen yrittänyt torjua leinikkejä "pehmein" menetelmin, eli kitkemällä, niittämällä, haraamalla ja kesannoimalla, mutta ne ovat vuosi vuodelta vain lisääntyneet. Pahimpiin kasvustoihin olen sydän verta vuotaen käyttänyt myös torjunta-aineita, vaan sieltä ne kiusankappaleet ovat nostaneet päätään aina uudelleen.

Uusittavalle alalle ajettiin viime syksynä hevosen turvelantaa ja se kynnettiin sekä harattiin. Keväällä tehdään kylvömuokkaus ja kylväminen, joka tapahtuu käsin. Nyt pitäisi vaan osata valita sopiva siemenseos sekä löytää kasvustoa monipuolistamaan myös muita niittykasveja. Eli netti saa laulaa.

Lantmännen Agrolta näyttää löytyvän 'Hurmaava Hevosnurmiseos', joka voisi voisi olla se mitä etsin. Sekoitus sisältää kahdenlaista timoteitä, nurminataa, punanataa, niittynurmikkaa ja sinimailasta. Sinimailanen on se plussa, mikä useimmista nurmiseoksista puuttuu. Siementä saa 10 kilon säkissä, mikä on tuolle alalle juuri sopiva määrä. 

Sekaan kaipaan myös niittykukkia. Suomen Niittysiemen myy siemenseoksia erilaisille kasvupaikoille. Sopivimmalta meille vaikuttaisi 'Rantaniitty', sillä sen sanotaan sietävän kosteutta ja hetkellisiä tulvia. Sekoitus koostuu mm. mesiangervosta, ojakärsämöstä, puna-ailakista, päivänkakkarasta ja rantakukasta. Lisäksi haluaisin yksittäisistä kukkasista keltamataraa, kultapiiskua ja tuoksusimaketta. Jos olisin ahkera ja aika riittäisi, niin näiden kasvien siemeniä toki voisi kerätä myös luonnosta. Ehkä teenkin täydennyskylvön luonnonsiemenistä syksymmällä.

Myrkkykasvit, rikkaruohot ja ajoittainen veden seisominen eivät kuitenkaan ole ainoat haasteet laitumen onnistumiselle.

 

 Keväisin ja syksyisin tämän niemenpoukaman pellot täyttyvät ei-toivotuista vieraista, joiden häätämiseen ei taida tavallisella pienviljelijällä olla mitään keinoja tai lupaa. Hanhia. Satutaan asumaan juuri sopivasti hanhien muuttoreitin varrella, ja niitä kokoontuu meidänkin pellolle tuhansittain. Varsinkin keväisin lintujen jäljet pelottavat: ehtivätkö ne syömään suihinsa juuri itämään lähteneen nurmen jättäen kiitokseksi vain valtavan määrän paskaa? Isolla karjatilalla tuossa muutaman kilometrin päässä vahingot lasketaan vuosittain sadoissa tuhansissa euroissa, joten ongelma on tällä alueella ihan todellinen. Mutta miten saisi päättäjät sen tajuamaan?

8 kommenttia:

  1. Voihan hanhi ! Ne penteleet aikaan saavat kyllä hirmuista tuhoa kulkiessaan. Ja vaikka valtio hanhien tuhoja korvaisikin, epäilen korvausten riittävyyttä kun tilojen pitää turvautua ostorehuun. Eppäillä soppii sitäkin, oppivatko hanhet tunnistamaan luvallisia levähdyspeltoja kielletyistä viljelypelloista vaikka maakunnan ministeri näin vakuutteleekin.
    Uskoisin, että Lantmännenista löydät kyllä oikeat siemenseokset ja ehkä Tilasiemenen väkikin osaa auttaa? Pienemmille kylvöalueille saattaa löytyä mielenkiintoisia seoksia esimerkiksi Maatiainen Ry:n siemenvalikoimista.

    VastaaPoista
  2. Nuo hanhien levähdyspaikat ovat kyllä ihan vitsi...hohhoijaa.

    Maatiaistapa en muistanutkaan. Pitää vilkaista vielä sieltä!

    VastaaPoista
  3. Mä päädyin viime vuonna testaamaan kesäheinälajikkeita (https://www.barenbrug.biz/horsemaster) Suomessa kun on lähinnä noita talviheinälajikkeita, jotka ovat luonnostaan vähän sokeripitoisempia kuin kesäheinät ja sitten siihen lisäsin hevosniittykukkia. Ahon alku niminen firma tekee siis pyynnöstä hevosille yrittiniittykukkaseosta (http://www.ahonalku.fi/Usein.kysytyt.htm)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tutustun näihinkin. Sen verran selvisi tänään, että Lantmännenin siemen on tilaustuote ja maksaa hunajaa, joten unohdetaan se.

      Poista
    2. Viljelijän berner tuo noita barenrugin tuotteita maahan, mutta sinne tarvii antaa Y-tunnus, jotta sieltä saa tilattua siemenet. En saanut vielä pelksätään sitä peltoon, jotta olisin saanut otettua analyysit siitä, mutta ainakin on maistunut hevosille ja vuohille sekä kanille. Ja yrttikukkien pitäisi kukkia vasta tokana vuonna joten nyt jännitän miten sen kanssa käy :)

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Okei...no työnantaja voisi varmaan ne minulle tilata. Sanottiinko siinä pussissa, mitä kaikkea seos sisältää, kun en ainakaan tuolta nettisivuilta huomannut tuoteselostetta? Minkä hintaista oli?

      Poista
    5. Sivuilla ei ollut tietoa mitä seos sisältää, mutta pussin kyljessä oli lajikkeiden nimet.. tosin ne olivat ihan vieraita, mutta voin kaivaa joku päivä sulle ne hinta säkille oli jotain 70e+alv ja jos olis halunut toimituksen kotiin niin 20e päälle eli ihan arvokasta jos isolle alueelle pistäis.

      Poista

Minä & tavarat

  Miun pitää tunnustaa: miusta on tullut viimenäkemältä kirppishaukka. Ainahan oon tykännyt kirppareita kierrellä, mut nyt siitä on tullunna...