Leivinuunissa humisee tuli ja kahvinkeitin pulputtaa omaa säveltään. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin ikkunaruudun takana leijailee minimaalisen pieniä lumihiutaleita. Talvea ei tällä(kään) hiutaloinnilla vielä tule, sillä loppuviikoksi on luvattu jopa +9 asteen lämpötiloja tänne itäiseen Suomeen. Vesisateen kera tietenkin.
Eilisestä päivästä ei jäänyt aikakirjoihin mitään ihmeempää muistiin merkittävää. Vointi oli melko hyvä, joten tein näitä normaaleja kotiaskareita. Juipilla ajoin peltolenkin, ja sekin vaikutti vaihteeksi vähän pirteämmältä. Joku syysmasis on oripoikaa vaivannut, kun ei ole viime aikoina oikein virtaa riittänyt. Vai liekö maitohampaat vaihtumassa, kun sitä muutenkin tuntuu keljuttavan eniten ja kaikki. Isäntä pakkasi illalla nuoremman koiran kyytiin, läksi sukuloimaan Savoon, ja on sillä tiellään edelleen.
Postipoika toi tänään kirjeen, joka vähän nostatti adrenaliinitasoa. Ortopedin vastaus saamaani lähetepyyntöön. Kirjeen sisältö oli kutakuinkin se, että erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksia ei tarvita, vaan hoitavalle lääkärille on annettu riittävä ohjeistus vaivani käsittelyssä. Just joo. Eiköhän nämä paikallisen terkan käsittelyt ole viimeisen vuoden aikana jo niin nähty. Olisi ruman sanan paikka, ellei minulla olisi huomiselle varattu aikaa sinne osteopaatille. Jos hoito tehoaa jatkossa läheskään yhtä hyvin kuin ensimmäisellä käyntikerralla, niin olen ihan toiveikas. Lepokivut ovat poissa ja yöt saan nukuttua hyvin. Nyt kun saisi keskikropan vielä toimimaan niin, että kärsisin olla jalkojeni päällä kauemmin kuin varttitunnin kerrallaan.
Asiasta kukkaruukkuun. Päähäni on jostain hiipinyt ajatus, että haluaisin talvikukkia. Useita, kokonaisen asetelman. Jotain kaunista katseltavaa tähän harmaan ankeaan alkutalveen kaipaan. Valkeaa, sinistä, luonnonmateriaaleja, sammalta, savea ja kimalletta. Joulukukkia tässä mökissä ei ole ollut oikeastaan vuosiin. Meillä on kolme kissaa, joiden vuoksi mitään myrkyllisiä kasveja ei voi pitää esillä. Itse olen hyasintille allerginen, henkeä alkaa ahdistaa, niin ihanaa kuin hyasintin tuoksuinen joulunvietto mielestäni olisikin.
Mutta nyt välähti mieleeni, että minulla pitäisi olla jossain aitan kätköissä vanha lasinen pienoiskasvihuone, pöytämallia. Siihenhän saisi rakenneltua kukka-asetelman täysin kissoilta suojaan! Täytyy toivoa, etteivät hiiret ole tehneet siihen pesäänsä, tai ainakaan käyttäneet vessanaan. Tästä se ajatus joka tapauksessa lähti lentoon, katsotaan mitä siitä syntyy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti