maanantai 9. marraskuuta 2020

Kuulostelua

 Tämä päivä meni vähän kuunnellen ja tunnustellen, monessakin asiassa. Yö kului pikkutunneille saakka hyvin - oikeinkin hyvin - sillä en muista vähään aikaan nukkuneeni yhtä makeasti. Univelkaa tietysti oli. Kipu herätti samaan tuttuun aikaan, mutta kuumavesipullolla sain sen tyynnytettyä niin, että pärjäsin sängyssä kellon sointiin saakka. Liikkeelle lähtö ja aamutoimet eivät olleet mitään herkkua, mutta sinnillä niistä selvittiin.

Aamutalliin mennessä vähän jänskätin, miten varsan eka yö omassa yksiössä oli sujunut. Pysähdyin jo pihalle höristämään kuuloelimiä, tuleeko tallin suunnalta jotain ylimääräistä melua. Hätäistä hirnumista tai seinien potkimista. Ei kuulunut muuta kuin navetalta kukkokiekuu. Tallissa odotti rauhallinen ja tyytyväisen oloinen Pentunen aamupuuroaan ja tissille pääsyä. Kaikki hyvin siis sillä osastolla.

 

Aamupäivällä läksin käymään fyssarilla. Siellä olikin vaihtunut henkilö viime kerrasta, joten jouduttiin ensin vähän kertaamaan tilannetta. Sitten kopeloitiin ja huolella, tarkoituksena paikallistaa tarkemmin mikä siellä takalistossa eniten kiristää. Jäätävän kipeä piste löytyi entiseltä paikaltaan pakaralihasten ja iskiashermon yhtymäkohdasta, ja sille mietittiin sopivat harjoitteet. 

Myös TENSsiä kuulemma pitäisi uskaltaa antaa, mutta vähän toisenlaisilla säädöillä. Voi olla, että paukutin menemään liian kovalla teholla, mikä sai iskiashermon ärtymään lisää. Eli nyt maltilla liikettä ja hoitoja, ja vointia pitää muistaa kuulostella välillä.

Iltapäivällä tuntui, että fyssarin provosoima hermokipu hellittää, joten kävin ajamassa Juipilla pitkän kävelylenkin. Viikko vierähti edellisistä ajeluista niin etten edes huomannut. 

Kankku on saanut nyt illan tullen puoli tuntia TENS-virtaa matalilla tehoilla ja odottelen tässä parhaillaan miten se reagoi. Tarvitaanko yöksi kipulääke, vai riittääkö kuumavesipullo unikaveriksi? Huomenna on ensimmäinen käynti osteopaatilla. Mielenkiintoista kuulla kenties toisenlaisen koulukunnan edustajan näkemys näistä hiton vaivoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minä & tavarat

  Miun pitää tunnustaa: miusta on tullut viimenäkemältä kirppishaukka. Ainahan oon tykännyt kirppareita kierrellä, mut nyt siitä on tullunna...